Hyvän webbisivun luominen

February 24th, 2014

Jokainen nettisivun luoja haluaa varmasti tehdä hyvän ja mieleenpainuvat sivut. Ja varmaan jokainen on jossain vaiheessa vieraillut jollakin nettisivulla, joka ei voi vähempää kiinnostaa mutta silti se on vain kahlattava läpi jotta löytäisi juuri sen kohdan, jota hän tarvitsee. Kuulostaako tutulta? Todellakin. Tällaisissa sivuissa on yleensä muutama seikka, joilla sen saisi paremmaksi, pienin korjauksin.

Yksi asia johon tulisi kiinnittää huomiota sivuja suunnitellessa, on se että sivut ovat selkeät käyttää. Jos asiaa on paljon, eikä sitä ole millään tapaan jaettu aihepiirien mukaisesti, tekee se sivusta hankalan luettavan. Sen voi tehdä joko yläotsikoilla ja sivussa olevalla aihejaolla. Myöskin jos tekstiä on samalle sivulle ahdettu liikaa, tekee se tiedon saamisesta puuduttavaa ja mikäli tietoa ei löydy tarpeeksi nopeasti, on tässä vaiheessa jo lukija mahdollisesti vaihtanut sivustolta pois. Eikä sekään auta jos kuvat ja tekstit ovat sikin sokin, vaikeuttaa sekin myöskin sivujen lukemista. On aina parempi, mitä vähemmän klikkauksia sivulla kävijä joutuu tekemään saadakseen haltuunsa haluamansa tiedon.

Eli selkeät valikot sivustoon, siitä lähdetään. Tämän on myös havainnut pelialan yhtiö Betsson jonka sivut ovat selkeät ja informatiiviset. Yläosasta löytyy jaoteltuna eri peliosiot vedonlyönnistä pokeriin ja arpoihin ja kustakin yläotsikosta pääsee helposti näihin alaosastoihin, jotka myös ovat selkeät ja navigoiminen pelistä toiseen sujuu hyvin. Sivuilla on juuri sopivassa suhteessa grafiikkaa ja tekstiä, joka tekee sivuista kutsuvat.

Jos verkkosivulle halutaan paljon kuvia, on ne hyvä laittaa kaikki yhteen ja samaan kategoriaan, kuten monesti näkee esim. hotellien omilla sivuilla olevan tapana. Sieltä löytyy kuvagalleria, josta löytyy kaikki hotellin kuvat yhdeltä ja samalta sivulta.

Myöskin kuvaavat otsikot ovat hyviä. Jos tarkoitus on esim. esitellä henkilökuntaa, on sen paikka luonnollisesti otsikon esim. henkilökunta-otsakkeen alla. Tällöin sivulla olija tietää jo heti avaamatta otsikkoa, että tästä osiosta löytyy henkilökunnan esittely ja mahdollisesti kunkin yhteystiedot.

Ja on syytä myös katsoa, että jos yhden sivun tekstiosuus alkaa muodostua liian pitkäksi otsakkeidenkin kanssa, että joka aihealueen jälkeen on vierityspalkki takaisin ylös. Välillä ei nimittäin ole mitään niin ärsyttävää kuin skrollailla sivukaupalla tekstiä takaisin ylös kun sen voisi tehdä helpomminkin.

Sääntöjä suurissa urheilutapahtumissa valokuvaamiseen

July 16th, 2013

Suurissa urheilutapahtumissa valokuvaamalla voit tallentaa suuret hetket ikuisesti. Kuvaaminen voi olla hankalaa, sillä ihmismassat ovat suuria ja saattaa olla mahdotonta päästä aivan lähelle tapahtumapaikkaa. Eri tapahtumilla voi myös olla sääntöjä, jotka rajoittavat kuvaamista tai kuvien käyttöä.

Jos päämääränäsi on myydä valokuvat eteenpäin, on tärkeää muistaa pari seikkaa. Yleensä ammattimaiseen kuvaamiseen urheilutapahtumissa vaaditaan lupa tai sopimus järjestäjien kanssa. Median edustajana sinun täytyy akkreditoitua eli ilmoittautua etukäteen. Se tehdään nykyään helposti tapahtumien kotisivuilla. Lupa valokuvaukseen haetaan joskus erikseen, asia kannattaa tarkistaa tapahtuman lehdistövastaavalta.

Jos olet amatöörikuvaaja ja haluat kuvata tapahtumaa vain omaan käyttöösi, on se usein mahdollista. Järjestäjillä on kuitenkin lain mukaan lupa kieltää valokuvaus kokonaan. Silloin edes kuvausvälineitä ei yleensä saa tuoda tapahtuma-alueelle. Tarkista asia etukäteen, ettei se tule yllätyksenä. Vartijat saattavat takavarikoida kamerasi tapahtuman ajaksi.

Muutaman niksin avulla saat paljon irti urheiluvalokuvauksesta. Jos tiedät, ettet pääse lähelle itse kenttää, ota mukaasi ylimääräinen objektiivi. Älä myöskään unohda tehokasta salamaa, sillä nopea valotusaika on tärkeä. Hanki kameraasi myös mahdollisimman suuri muisti. Tapahtumat etenevät urheilussa salamannopeasti ja kannattaaa ottaa kuvat sarjana. Keskity yksityiskohtiin, ja yritä ikuistaa urheilijoiden ilmeet ja reaktiot eri tilanteissa. Kokonaiskuvan saaminen voi olla vaikeaa, joten kuvat kannattaa rajata tarkasti. Rajauksen voit myös tehdä jälkikäteen kuvankäsittelyvaiheessa, poista silloin kuvista turhat taustatekijät.

Jos pystyt liikkumaan lähellä kenttää, kokeile eri kuvakulmia. Jos kentällä on paikka, jossa valokuvaajat parveilevat, mene mielummin rauhalliseen paikkaan, jossa voit ottaa kuvan uudesta kuvakulmasta. Itse urheilijoiden lisäksi myös yleisö on hyvä kuvauskohde. Urheilutapahtumissa sinulla on ainutkertainen tilaisuus vangita ihmisiä suurien tunteiden ja tilanteiden ääressä.

Kuuluisia urheiluvalokuvia

July 14th, 2013

Nyrkkeilijä Muhammad Alin legendaarinen ottelu Sonny Listonia vastaan on jäänyt elävästi ihmisten mieleen. Itse nyrkkeilyottelu oli lyhyt, vain noin kaksi minuuttia pitkä. Ali löi Listonin kanveesiin jo ensimmäisessä erässä. Itse tyrmäysisku oli salamannopea, eikä siitä ole olemassa hyviä valokuvia. Neil Leiferin ottamassa kuuluisassa valokuvassa Muhammad Ali seisoo maassa makaavan Sonny Listonin yläpuolella. Alin ilme on härnäävä, hän on valmis jatkamaan ottelua ja yrittää yllyttää Listonia nousemaan ylös. Tämä valokuva päätyi jopa Sports Illustrated lehden kanteen.

Jamaikalainen Usain Bolt on aikamme sekä ylivoimaisin että karismaattisin lyhyenmatkan juoksija. Boltin tunnusomainen on käsimerkki, salama, on jo piirtynyt kaikkien mieliin. On mahdotonta sanoa, mikä valokuvista jää lopulta historiaan, mutta Lontoon olympialaisista vuodelta 2012 löytyy useampikin kanditaatti. Kuvissa Boltilla on Jamaikan lippu harteillaan, etusormet osoittavat yläviistoon ja kasvoilla on virne, joka kertoo itsevarmuudesta vailla vertaa. Se kuvastaa hyvin Boltin juoksutyyliä, joka vaikuttaa kepeältä kanssakilpailijoihin verrattuna.

Lontoon olympialaisista on jäänyt historiaan yksi hauskimmista urheiluvalokuvista. Kun yhdysvaltalainen telinevoimistelija McKayla Maroney voitti hopeaa hypyssä, ikuistettiin hänen pettynyt ilmeensä palkintokorokkeella. Hänen ilmeensä on poissaoleva, käsivarret on ristitty ja suu on mutrussa. Kuva levisi kulovalkean tavoin, ja “McKayla is not impressed” hokemasta tuli internetilmiö. Kuvasta on tehty monia versioita, joissa McKayla on mitä vaikuttavammilla tapahtumapaikoilla. McKayla Maroney pääsi jopa Valkoiseen taloon poseeramaan Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman vieressä.

Antwerpenin olympialaisissa vuonna 1920 nousi yksi urheilija ylitse muiden. Paavo Nurmi oli silloin vielä verratain tuntematon juoksija, koka ensimmäistä kertaa näytti taitonsa Joseph Guillemotia vastaan. Kuuluisassa mustavalkoisessa kuvassa lentävä suomalainen on juuri ylittämässä maalilinjan. Nurmen ilme on keskittynyt ja hänen käsivartensa on nostettu pään korkeudelle. Paavo Nurmi on antanut kaikkensa.

Leijonien voitto vuonna 1995 on yksi Suomen urheiluhistorian huippu hetkiä. Tästä tapahtumasta löytyy lukematon määrä valokuvia, niin pelin ajalta, juuri voiton jälkeen kuin juhlistakin, jotka jatkuivat kauan aikaa pelin jälkeen. Kaikista näistä kuvista mieliinpainuvimmassa koko joukkue, valmentaja Currea ja taustajoukkoja myöten poseeravat valokuvaajille jäällä voiton jälkeen. Suomen lippu on kuvassa korkeimmalla Kanadan ja Ruotsin lipun rinnalla. Kuvasta kumpuavat muistot siitä riemusta, minkä joukkue ja koko Suomen kansa saivat kokea tuon voiton ansiosta.

Kuuluisia suomalaisia valokuvaajia

July 7th, 2013

I. K. Inha oli 1800- ja 1900-luvun taitteessa Suomen valokuvauksen uranuurtajia. Hän kiersi Suomen pitäjiä ja ikuisti Suomen kansallismaisemaa ja kansanperinnettä. Inhan valokuvissa maaseutujen ihmiset pääsevät pääosaan. Kuvissa avautuu niin kansan tavat kuin Suomen modernisoituminenkin ja niillä on suuri historiallinen arvo.

Helsinkiläinen Elina Brotherus on aikamme parhaita valokuvataiteilijoita. Vuonna 1972 syntynyt Brotherus oli aluksi koulutukseltaan kemisti, mutta vaihtoi alaa ja valmistui valokuvataiteen maisteriksi vuonna 2000. Hän sai vuonna 2001 Fotofinlandia-palkinnon ja vuonna 2004 Carnergie Art Award- stipendin. Hänen kuvissaan ihmishahmot sijaitsevat tunnelmallisissa luonnonkulisseissa.

Kristiinankaupunkilainen Carina Appel toimi valokuvaajana ja videokuvaajana Lähi-idässä, ja hänen valokuviaan on myyty suurille uutistoimistoille ja lehtitaloille. Appel valokuvasi useilla kriisialuella, kuten Irakissa ja Afganistanissa. Vuonna 2012 edesmenneen Carina Appelin Irak-valokuva oli jopa Pulitzer-palkinto ehdokkaana.

Helsingissä asuvalla Eija-Liisa Ahtilalla on ollut suuria näyttelyitä niin Suomessa kuin ulkomailla. Ahtila on opiskeli 1990-luvulla huippuopistoissa niin Lontoossa kuin Yhdysvalloissakin. Vuonna 2006 Ahtilalla oli yksityisnäyttely kuulussa Yhdysvaltalaisessa modernin taiteen museossa MoMassa. Hän on voittanut useita palkintoja ja on työskentelee tällä hetkellä Kuvataideakatemian professorina. Hänen teoksensa ovat kokonaisvaltaisia ja suuria, niissä yhdistetään tila, kuva ja ääni. Ahtilalla on syvä suhde luontoon, joka onkin monissa valokuvissa pääosassa.

Valokuvataiteilija Timo Kelarannan teoksia löytyy usean suuren taidemuseon kokoelmista. Hän valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1975. Hänellä on on ollut pitkän uransa aikana yksitysnäyttelyitä monissa Euroopan kaupungeissa. Kelarannan työt ovat abstrakteja ja minimalistisia. Hän valokuvaa nimenomaan muotoja, ja kuvan esteettisyys on etualalla.

Jyrki Parantainen on osa Helsinki school valokuvaajaryhmää ja toimii Taideteollisen korkeakoulun professorina. Parantaisen kuvia löytyy monista kokelmista, ja hän on järjestänyt näyttelyitä ympäri maailman. Hän voitti Fotofinlandia palkinnon vuonna 1989. Jyrki Parantaisen töissä yhdistyy realismi ja surrealismi, tuloksena on yllätäviä ja ajatuksia herättäviä teoksia.

Helsinkiläinen valokuvaaja Pentti Sammallahti järjesti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1971. Hän on toiminut Taideteollisen korkeakoulun kunniaprofessorina. Maailmankuulu ranskalainen valokuvaaja Henri Cartier-Bresson valitsi hänet vuonna 2004 yhdeksi lempivalokuvaajistaan. Pentti Sammallahden valokuvissa luonto ja eläimellisyys on esillä hauskasti ja dramaattisesti ja hän on matkannut kameransa kanssa ympäri Pohjois-Eurooppaa.

Helsinkiläinen valokuvataiteilija ja Helsinki Schoolin kasvatti Saana Wang on kuvannut modernia Kiinaa muutoksen keskellä. Hänen valokuvansa ovat olleet esillä näyttelyissä ympäri maailman, esimerkiksi New Yorkissa ja Pohjoismaissa. Ihmiset hänen kuvissaan ovat elottomia, miltei luotaansatyöntäviä, kuin satuolentoja. Kulisseina toimivat ränsistyneet asuintalot.

 

Kuinka muokata kuvia ohjelmiston avulla

July 3rd, 2013

Valokuvat eivät aina onnistu, tai kuvassa vaikuttaa olevan ongelmakohtia, jotka haluaisi mielellään korjata. Ennen se oli täysin mahdotonta, mutta näin tietotekniikan kulta-aikaan kuvan muokkaus on mahdollista.

Kuvia voi helposti muokata kotona, jos omistaa kuvankäsittelyohjelman, kuten esimerkiksi Photoshop –ohjelman. Itse ohjelma on hiukan arvokas ostettavaksi, mutta nyt on Photoshopista saatavilla edullisempi versio; Photoshop Elements, joka ei ole niin monipuolinen kuin aiemmin mainittu, mutta omalla digikameralla otettuja kuvia pystyy muokkaamaan hienosti. Muitakin ohjelmia löytyy, kuten Corel Photo Paint ja Jasc Paintshop Pro.

Tietokoneissa on yleensä mukana apuohjelmia, joilla voidaan muokata jonkin verran kuvia ilman erikseen hankittua ohjelmaa, mutta laajempaa muokkausta halutessaan on parempi hankkia erikseen kuvankäsittelyohjelma.

Esimerkiksi tietokoneessa oleva Windows Live Photo Gallery on helppo käyttää pieniin korjauksiin, ja sen käytön oppii jokainen. Useimmiten halutaan kääntää ja suurentaa kuvia, tai poistaa ongelmakohtia, kuten punaiset silmät, tummat varjot ja ylimääräiset taustalla olevat asiat. Kuvan terävyyttä ja kirkkautta voi myös korjata. Ohjelma on selkeä, ja kokeilemalla oppii kaiken. Huomaa, että aina voi palata alkuun, eli palauttaa alkuperäiset asetukset, jolloin ei taphdu vahinkoa, vaikka muokkaus ei heti onnistuisikaan. Jos ohjelmaa ei satu olemaan tietokoneessa, sen voi ladata kätevästi Windowsin sivustolta.

Valokuvaamisesta

July 1st, 2013

Hyvät kamerat ovat nykyään sekä halpoja, että helposti saatavilla. Jotkut kameroista ovat täysin automatisoituja, ja kamera tekee kaikki päätökset puolestasi. Osa kameroista vaatii enemmän asiantuntemusta, vaikkakin automaattisia ohjelmia löytyy joka kamerasta. Mieti, millä tasolla sinun valokuvaustaitosi ovat. Tarkista myös onko kamerassa akku vai patteri, ja kuinka pitkä akun kesto on. Kannattaa myös hankkia ylimääräinen akku pitkiä matkoja varten.

Päätä, missä kuvauskulmassa kuvauskohteesi on parhaimmillaan. Kokeile uusia kulmia, ota kuva maanrajalta, tai yläviistosta. Älä pelkää heittäytyä maahan, jos kuvauskohde sitä vaatii! Valitse kuvausohjelma valotuksen mukaan. Onko kuvauspaikka pimeä? Tarvitset pitkän valotusajan ja mahdollisesti tripodin, joka pitää kameran paikallaan kuvauksen ajan. Liikkuuko kuvauskohde kokoajan? Nopea valotusajan on silloin ainoa vaihtoehto.

Melkein kaikki valokuvat ovat nykyään digitaalisessa muodossa. Vaikka valokuva ei kuvaushetkellä olisikaan täydellinen, voi valokuvaa muokata helposti tietokoneella. Netistä löytyy kuvankäsittelyohjelmia niin amatöörillekin kuin aloittelijallekin. Jos olet aloittelija, hanki ohjelma, jossa on paljon helppokäyttöisiä toimintoja. Tällaisia ohjelmia löytyy netistä ilmaiseksi. Jos olet nostalginen, saa analoogisia kameroita nykyään todella halpaan hintaan. Myös tavalliset kuvat voit digitalisoida skannaamalla.